21.3.2017

Työhaastattelu

Tein lauantaina videohaastattelun Yaralle Uuteenkaupunkiin, missä oli kesälaborantin homma vapaana. En ole ennen tehnyt videohaastatteluja, mutta täytyy sanoa että tykkäsin kovasti. Siinä saa itse mietiskellä vastaustaan pienen tovin ja vastata rauhassa kysymyksiin.

Torstaina on sitten haastattelu paikan päällä. En olekaan vähään aikaan ollut haastattelussa, mutta eiköhän se hyvin mene. Katsotaan, josko tärppäisi. Paikka ainakin on sellainen, missä haluaisin työskennellä.

Työmatka-ajoa tulee n. 80 km per suunta päivässä, mikä on sama kuin Kemiralla ollessani, eli ei ongelmaa.

10.3.2017

Kiinaan!

Viime tiistaina se tuli, eli sähköpostiin kilahti hyväksymispäätös vaihtoon Turun yliopiston puolesta! Lähden ensisijaiseen vaihtoehtooni, Shenzhenin yliopistoon, jossa oleskelen syyslukukauden eli reilu 4 kuukautta opiskelemassa kiinan kieltä. Hieno homma! Nyt vaan stipendihakemukset vireille ja kirppiksiltä katselemaan matkalaukkuja!


Erittäin osuvasti Finnair alkaa tehdä lentoja Shenzhenin naapurikaupunkiin Guangzhouhun, ja reitti kestää lokakuuhun saakka. Guangzhoun ja Shenzhenin välillä kulkee metro, joten yliopistolle päässee ongelmitta.

26.2.2017

Amiksesta lääkikseen

Ollaan Anatis ry:ssä joskus mietitty, että mitenköhän lääkiksessä on lukiottomia opiskelijoita, ja nyt asiaa valotti Savon Sanomat, joka kirjoitti 21-vuotiaasta sähköasentaja Sami Halmelasta, joka pääsi lääkikseen ammattikoulupohjalta. On kyllä kivikova kaveri!

Artikkelin pohjalla on kiinnostavia tunnuslukuja:

Suurimmalla osalla on yo-tutkinto 

Vuonna 2015 Suomen yliopistoissa opiskeli 160 725 opiskelijaa.
Yliopisto-opiskelijoista vain 3 712 eli 2,3 prosenttia oli sellaisia, joilla oli ammatillinen tutkinto, mutta ei ylioppilastutkintoa. 
Lääketieteen opiskelijoita oli tuolloin yhteensä 6 275, joista vain 0,37 prosentilla oli ammatillinen tutkinto, mutta ei ylioppilastutkintoa. 
Oikeustieteen opiskelijoissa vastaava prosenttiosuus oli 0,9 prosenttia, kasvatustieteissä ja psykologiassa 2,32 ja kielitieteissä 1,39. 
Syksyllä 2016 alkaneeseen lääketieteen koulutukseen hakeneista 291 ei ollut suorittanut ylioppilastutkintoa. Näistä hakijoista viisi eli 1,72 prosenttia sai ja vastaanotti paikan. 
Oikeustieteen vastaava luvut ovat 288 hakijaa, joista kahdeksan eli 2,78 prosenttia sai ja vastaanotti paikan. 
Prosessi, kemian ja materiaalitekniikassa ilman yo-tutkintoa hakeneita oli 45, joista kaksi eli 4,4 prosenttia sai ja vastaanotti paikan.
(teksti Kia Kilpeläinen, Savon Sanomat)

17.2.2017

Pimeässä loistava kyltti - valmis!



Kuukausia siinä meni, mutta tänään tuli valmista. Kandityöni eli Pimeässä loistavan kyltin valmistus valmistui tänään lopultakin, kun tein viimeisenkin osuuden eli sen kyltin. Mittaukset, raportti ja muut olivat valmiina, mutta kyltti piti hoidella viimeiseksi. Apuun tuli kandiohjaajani Mika, joka hankki vanhan kunnon liimapuikon, jonka jättämiin jälkiin töpöttelin sitten noita pimeässä loistavia aineita. Tällainen siitä tuli:


Kyltissä lukee 无机化学 eli epäorgaaninen kemia kiinaksi. Tämä on tietynlainen paluu juurille, sillä ensimmäiset havainnot kestoluminesenssista (eli tästä ilmiöstä) ovat tuhannen vuoden takaisesta Kiinasta, jossa maaleihin sekoitettiin helmenkuorimursketta, joka sai maalaukset hohtamaan pimeässä.

Työraportistakin tuli melkoinen. Viikkojen mittaan se paisui ja paisui, kunnes saavutti viimeisen sivumääränsä: 54 sivua. Nyt on tyytyväinen olo, mutta vielä pitää kirjoittaa toinen osuus kandista: tutkielma.

14.2.2017

Kemian laitos ei ole kaavoihinsa kangistunut...

...toisin kuin joskus ajattelin. Tänä keväänä, kun hommaa on ollut enemmän kuin riittävästi, pääsimme purkamaan tuntojamme kemian tavoiteaikataulusta vastaaville opettajille, ja he ottivat sen hyvin vastaan ja veivät eteenpäin johtoryhmän käsiteltäväksi. Esim. LuK-tutkielman aikataulu on todella tiukka ja siihen päälle vielä muut kurssit, niin me opiskelijat olimme yhtä mieltä siitä, että harva onnistuu tässä. Tutkielman esityksen siirtoa ehdotettiin, mutta se tuli niin lyhyellä varoitusajalla, että sitä ei voitu tehdä.

Onneksi eräällä kurssilla saimme yhdessä opettajan kanssa neuvoteltua parhaan suoritustavan: aluksi aikataulussa oli pitkän pitkä esitys sijoitettuna jonnekin pahaan kohtaan tässä parin viikon sisällä, kun pitäisi kirjoittaa tutkielmaa samaan aikaan, mutta se siirrettiin sitten toukokuulle (jolloin tutkielmien kirjoittaminen on ohi). No, tämä kun ei kaikille opiskelijoille sopinutkaan, kun porukka on menossa töihin, niin sovimme sitten, että esitykset tehdään PowerPoint-kalvoina nettiin ja sieltä saa sitten itse kukin käydä lukemassa ne.

Olin suunnattoman tyytyväinen tähän ratkaisuun, koska se purki paineita tästä tutkielmankirjoitusajasta. Kemian laitos ei olekaan aivan kaavoihinsa kangistunut, vaan neuvotteluvaraa on. Selvästi arvostavat opiskelijoitaan :)

27.1.2017

Viikon kemikaali: natriumhydroksidi NaOH

Natriumhydroksidi on vahva emäs, joka on monille tuttu aine viimeistään kotona löytyvistä kemikaaleista, joita käytetään viemäritukosten avaamiseen (esim. Mr. Muscle ja kaiken maailman viemärirakeet). Olen itse käyttänyt sitä laboratorioanalyyseissa pitkin työelämää ja niiden kokemusten perusteella täytyy sanoa, että sen kanssa saa olla todella varovainen. Kun esim. hapon voi vain pestä suoraan pois, on natriumhydroksidi hieman ongelmallisempi siinä mielessä, että se tuppaa jäämään sellaiseksi niljakkaaksi kerrokseksi iholle ja vettä pitää valuttaa pitkään. Veden kanssa reagoidessaan muodostuu lämpöä, mikä lisää sen polttavuutta iholla.

Puhtaana natriumhydroksidi on valkoista, kiinteää raetta tai jauhetta, mutta sitä myydään kotikäyttöön 10-prosenttisena vesiliuoksena. Teollisuudessa käytetään yleisesti 50-prosenttista vesiliuosta, joka on juoksevuudeltaan jo miltei geelimäistä. Raemuodossa se alkaa reagoida ankarasti ilmankosteuden kanssa (hygroskooppinen) ja klimppiintyy nopeasti erottamattomaksi kasaksi niin kuin Turkinpippuri-karkit.

Alla on lueteltu muutamia käyttökohteita.

Etsaus

Ainetta voidaan käyttää alumiinin etsauksessa, koska alumiini nappaa hapen natriumhydroksidilta, joka puolestaan nappaa hapen vedeltä. Vedestä jää jäljelle kaksi vetyä, jolloin muodostuu vetykaasua. Tässä on video natriumhydroksidista, joka syövyttää alumiinitölkin, jättäen jäljelle pelkän muovikelmuetiketin:




Ja tässä reaktio folion kanssa:


Saippuan valmistaminen

Olen itse päässyt käyttämään natriumhydroksidia saippuan tekemisessä ammattikoulussa. Natriumhydroksidia sekoitetaan rasvaan, jolloin siinä olevat triglyseridit reagoivat emäksen kanssa muodostaen glyserolia ja saippuaa.

Ruumiiden hävittäminen

Kyllä, niin groteskilta kuin se kuulostaakin, voidaan tätä ainetta käyttää ja on käytettykin niin ihmisruumiiden kuin eläinraatojenkin hävittämiseen, joka pohjautuu itse asiassa yllä kerrottuun saippuan valmistamiseen: natriumhydroksidi alkaa reagoida ruumiin rasvojen kanssa, jolloin muodostuu saippuaa. Se myös hyökkää niihin kemiallisiin sidoksiin, jotka pitävät lihan kasassa. Lopuksi astiassa on kahvinvärinen seos liuennutta kudosta, ja luut ovat niin hauraita että niitä voi rikkoa käsin.

Wikipedian mukaan Italiassa ja Meksikossa sarjamurhaajat ovat hävittäneet natriumhydroksidin avulla useita satoja ruumiita, muuttaen ne saippuaksi. Vähän laillisemmassa käytössä tätä emästä käytetään hävittämään auton alle jääneitä eläimiä ja joskus myös tuotantoeläimiä, sillä natriumhydroksidi on halpa ja tehokas kemikaali.

Alla olevassa videossa (kohdasta 4:00) näkyy, miten kanankoipi liukenee natriumhydroksidiin. Karua katseltavaa, joten herkimmät älköön vaivautuko.



Kirsikkana kakun päällä video iPhonesta NaOH:ssa:

26.1.2017

Kolmannen vuoden kevät = raakaa suorittamista

Luulin, että kakkosvuoden syksy olisi ollut paha, mutta se ei tässä kolmannen vuoden kevään alussa tunnu enää miltään. Työtä on niin paljon, että siitä olisi jakaa parillekin ihmiselle, tai ainakin tuntuu siltä. Joka viikko on tehtävä seuraavat asiat:

– kirjoittaa Siirtymämetallien bioepäorgaaninen kemia -kurssin luennoista (eli lukea muutaman kymmentä sivua englanninkielistä tekstiä) 4–6 sivua esseetä
– kirjoittaa Laskennallinen kemia ja molekyylimallinnus -kurssin luennoista 2 sivua esseetä, lisäksi pitää tutustua joka luennon aiheeseen ennalta ja tehdä 3 kysymystä ja merkata 3 tärkeintä pointtia
– laskeskella Ympäristökemian laskut ja tehdä nettitehtävät
– tehdä kiinan jatkokurssin tehtävät ja opetella uudet sanat
– ujuttaa jonnekin väliin labrassa käynti
– tehdä labrojen raporttia
kirjoittaa kandintutkielmaa

Huhhuh. No, onneksi tässä on parisen kuukautta aikaa kirjoitella tuota kandia. Sen jälkeen onkin sitten valmis luonnontieteiden kandidaatti ja sitten on se hetki, jolloin korkein opiskeluasteeni ei enää ole ammattikoulu :O

Viisas opiskelijatuutorini sanoi tuossa pari päivää sitten, että kolmannen vuoden kevät on kyllä hirveä; joko teet kandin ja labrat hyvin tai sitten teet kurssit hyvin. On harvinaista, että saat tehtyä kaikki kunnialla.

Business Chinese -kurssin kanssa kävi niin, että kun saimme tietää pakollisen Kemian tieteellinen viestintä -kurssin luennot, niin ikävästi kahdeksan niistä osui päällekkäin tuon kanssa, jolloin päätin olla menemättä sinne. Harmittaa todella, mutta ehkä tässä tilanteessa tuon tuomat lisätehtävät (essee kiinaksi jokaiseksi tunniksi) olisivat olleet vähän liikaa.