18.1.2018

Vaihdossa: arvosanat tulivat

Arvosanat tulivat nyt Shenzhenin yliopistosta: kaikki olivat A eli suomalaisittain vitosia. Koko lukukausi meni siis yllättävänkin hyvin, vaikka alussa ajattelin, että en pääse kuuntelukurssista edes läpi. Panostin opiskeluihin kuitenkin melkoisesti, ja vaikka monet kehoittivat matkustelemaan ja jättämään opiskelut pienemmälle huomiolle, ei suomalainen työteliäs luonteeni olisi antanut periksi moiselle.

1. Luetun ymmärtäminen
2. Suullinen kurssi
3. Kuuntelukurssi

Monet muutkin saivat asteikot yläpään arvosanoja. Luokkamme oli todella ahkera ja henki luokassa oli todella hyvä, mikä aina edistää oppimista. Carlos, jonka kanssa naljailimme ja kilpailimme aina veljellisesti, sai BAB-arvosanat ja hän puolustuksekseen heittikin, että AAA kuulostaa joltain typerältä paristolta, kun taas BAB(e)-suoraan hän tähtäsikin 8-) Voi Carlos, on se sellainen.

Vaihdossa: takaisin Suomessa


Se on loppu nyt. Lentokone laskeutui maanantaina aamuviideltä kylmään Helsinkiin, jossa vastassa olivat isäni ja pikkusiskoni. Yhdeksältä kävin heittämässä kiinalaiselle kaverilleni hänen tilaamansa puhelimen, jonka toin mukanani Kiinasta. Kymmenen jälkeen näin tyttöystäväni ensimmäistä kertaa 4,5 kuukauteen. Hetki oli todella odotettu kummallakin :)

Tällä viikolla minun piti etsiä itselleni lämmin takki, kengät, opiskelijakortti, erinäisiä avaimia ja muita, eikä löytämistä helpottanut se, että olin kesällä mennyt hajauttamaan ne eri paikkoihin. Nyt olen kuitenkin onneksi löytänyt ainakin pääosan tavaroista.

Ensimmäinen kurssi oli kiinan jatkokurssi 4, jonka alussa jaoin kaikille kurssilaisille punaiseen lahjakuoreen pakatun kiinalaisen solmun (中国结, Zhōngguó jié) ja teepussin.

Kiinalainen solmu


14.1.2018

Vaihdossa: viimeinen päivä

Tänään se sitten tapahtuu: lähtö Shenzhenistä kylmään Pohjolaan. Siivosin kämpän roskista ja pakkasin tavarat matkalaukkuihin, joiden painot ovat nyt 22 kg ja 22 kg, kun raja on 23 kg. Painavimmat esineet ovat varmasti mopon osat ja seuraavana tulevat erinäiset teet.

Kävin äsken vaihto-opiskelijoiden asuntolan toimistossa, josta sain vuokravakuuden takaisin, kuitenkin sähkö ja vesi vähennettynä. Takaisin tuli 600 yuania eli kulutin 400, joka on n. 50 €. Ei paha 4,5 kuukauden kulutukseksi.

Nyt sitten käydään vielä kavereiden kanssa syömässä ja otetaan muutamat selfiet ennen lähtöä, joka tapahtuu joskus iltakuuden maissa. Ja avain täytyy myös muistaa käydä luovuttamassa.

Muhammed sai läksiäislahjaksi kuksan.

Jane-tuutorin kanssa viimeistä kertaa.

12.1.2018

Vaihdossa: itku pitkästä ilosta

Viimeisiä päiviä viedään ja viikko on ollut kiireinen ja haikea. Kokeet päättyivät keskiviikkona ja ne menivät hyvin. Tulokset eivät kuitenkaan valmistu ennen ensi viikkoa, jolloin olen jo Suomessa. Opintosuoritusotteen saan kuitenkin kotiin postitettuna kuukauden sisällä, jolloin saan tietää, miten meni. Läsnäoloprosentit luennoilla olivat ihan hyvät, 93,5 %. Muutaman kerran olin poissa sairastumisen takia.

Meillä oli todella hyvä luokkahenki ja hauskaa oli miltei jokaisella kerralla. Istuin eturivissä ja opettaja otti minut usein esimerkiksi, kun hän halusi selventää jotain kielioppiasiaa helposti lähestyttävällä esimerkillä. Usein esimerkki käsitteli minun salaista Suomen-presidenttiyttäni, alkoholin juomista tai valtavaa omaisuutta. Näillä kursseilla tuli naurettua välillä itsensä aivan kippuraan.

Opettajat myös kehuivat luokkaamme erittäin ahkeraksi ja rauhalliseksi. Se menee kuulemma niin, että mitä enemmän korealaisia ja japanilaisia luokassa on, sitä ahkerampi luokka. Olenkin onnellinen, että pääsin näille ylemmille luokille, koska alemmilla oli kuulemma aivan mahdoton meininki, kun luokassa oli paljon slaaveja, latinoja ja amerikkalaisia.






Viikko on mennyt ystävien kanssa, tarkemmin hyvästellen heitä. Kävimme korealaisten kanssa syömässä korealaista ruokaa, ja fiiliksen tunsi selvästi. Samanlaista iloa ei enää ollut kuin aiemmilla kerroilla, koska kaikilla painoi mielessä se, että emme ehkä enää ikinä tule näkemään toisiamme. Nyt kun ollut 4,5 kuukautta kavereiden kanssa joka päivä, niin eron hetki tuntuu todella raskaalta. Itku pitkästä ilosta.

Korealainen kattaus.

Annoin heille lahjaksi nimikoidut täytekynät ja perisuomalaiset kuksat ja sovimme, että jos joskus liikun Kiinassa tai muuten täällä päin maailmaa, niin laitan heille viestiä. Kuten myös he saavat laittaa minulle viestiä, jos liikuskelevat Pohjoismaissa.

Allekirjoitutin Shenzhenin yliopiston vaihtokoordinaattorilla vaihtoaikatodistuksen, jonka Turun yliopisto vaatii vaihto-opiskelijoilta. Sain koordinaattorilta lahjaksi yliopiston kyklooppimaskottipehmolelun, vastalahjaksi annoin kuksan.


Tänään kävin Ikeassa viimeisen kerran. Lihapullaperjantain yli kymmenen viikkoa jatkunut perinne saa nyt jäädä. Otin mukaan omia eväitä, sillä sain tällä viikolla tänne kotiväeltä paketin, joka oli pakattu täyteen kaikkea Suomi-syötävää.

Tykki = Turun Yliopiston Kemistit TYK ry:n opiskelijoiden ainejärjestölehti.



Ikean jäätelö, 2 yuania (0,30 €)

Turkuun tulee nyt vaihtoon eräs nuori tyttö täältä. Kävimme hänen kanssaan varaamassa bussiliput lentokentältä Turkuun, esittelin Turkua ja Suomea ja vastasin hänen kysymyksiinsä. Hän nousi juuri koneeseen, joka on huomenna lauantaina aamupäivällä Suomessa.

Nyt itsekin odottelen täällä sunnuntaita, jolloin poistun ikihyviksi. Kanssani on tulossa kaksi painavaa ja ääriään myöten täynnä olevaa laukkua, jotka ovat täynnä mopon osia, pienelektroniikkaa ja tuomisia muille. Ennen lähtöä pitäisi paria kaveria vielä nähdä, mutta tässä on onneksi vielä kaksi päivää aikaa.

Mutta kaikesta huolimatta kaipaan Suomeen todella paljon ja on mukava päästä taas kotiin. Ihmettelen täällä asuvia ihmisiä, jotka ovat asuneet vuosia erossa kotimaastaan eivätkä kaipaa sinne. Itse en pystyisi, koska Suomessa on rakkaat ihmiset, kaverit suomalainen ruoka, luonto, turvallisuus ja opiskelut. Olen ajatuksissani jämähtänyt elokuun lopun Suomeen, eikä auta kun täälläkin on koko ajan ollut upeat kesäkelit tänne tammikuulle asti, joten kulttuurishokki taas sohjossa rämpimiseen on varmasti suuri.

6.1.2018

Vaihdossa: valelääkäri

Viimeisiä viikkoja viedään. Koeviikko alkoi eilisellä suullisen kurssin kokeella, jossa piti valita parin kanssa jokin keskusteluaihe, joka vedetään kokeessa läpi ulkomuistista. Minulla ja intialaisella Priyasha-luokkatoverilla oli aiheena (vale)lääkärin ja potilaan välinen 5 minuutin mittainen vuoropuhelu, jossa ensin diagnosoin hänelle oireittensa perusteella aivokasvaimen, joka tarkemmissa tutkimuksissa paljastuikin lopulta vain migreeniksi, huh! Uusia sanoja oli jonkin verran, mutta kovalla harjoittelulla kaikki jäi päähän, muistimme molemmat 100 % vuorosanoista ja saimmekin arvosanaksi 100/100!


Uudet sanat:
aivokasvain - 脑瘤 (nǎoliú)
antikoagulantti - 抗凝剂 (kàngníngjì)
migreeni - 偏头痛 (piāntóutòng)
aspiriini - 阿司匹林 (āsīpǐlín)

23.12.2017

Vaihdossa: uusi huone

Nyt on muutettu lattiavaurion vuoksi. Uusi kämppä on täsmälleen samanlainen kuin aiempikin, mutta parveke osoittaa sisäpihalle, toisin kuin edellinen. Edellisestä avautui näkymä puutarhaan ja lammelle.

Tässä uudessa kämpässä on kuitenkin vikansa: kun menee sisään, niin nokkaan lehahtaa selvä ulosteen haju. Se tullee jostain viemäristä vessasta, koska en ole onnistunut paikantamaan muutakaan lähdettä sille. En kuitenkaan enää viitsi mennä valittamaan asiasta vaan mieluummin kärvistelen tämän vajaan kuukauden tässä.


Naapuriksi sain härmäläisen Antin, joka kuuluu täällä olevaan Seinäjoen AMK:sta tulleeseen kolmen kaverin porukkaan. Mukavia kavereita, joiden kanssa teemme aina jokaperjantaisen Ikean-reissun.


Meidän lisäksi ylempänä asustelee Nivalasta kotoisin oleva Jari-opettaja, jonka olen tavannut kertaalleen. Hän opettaa tietojenkäsittelytieteitä täällä.

19.12.2017

Vaihdossa: niin kylmää, että lattia pamahti

Kylmät ilmat jatkuvat. Vaihto-opiskelijoiden asuntolassa ei tosiaan ole minkäänlaista lämmitystä, joten koko rakennus viilenee koko ajan ilmojen myötä. Tänään aamulla koneella ollessani kuulin ihmeellistä rasahtelua sängyn alta, mutta en ollut varma, mikä sen aiheutti. Katsoessani kuitenkin sängyn alle huomasin, että lattia oli kuprulla tuosta kohdasta. Hommassa käy lämpökutistumisen vuoksi näin (ylempi kerros on siis laattakerros ja alempi betonikerros).


Koulusta palatessani kävi lopulta niin, että koko lattia pamahti. Olin sängyssä, kun kuulin kovan pamauksen ja huomasin, että laatat olivat nousseet vielä korkeammalle, ja nyt lattiassa oli jo reikä laattojen välissä.


Tämä on melko eksoottista, sillä Suomessa tällaista ei pääse juurikaan tapahtumaan materiaalien oikean valinnan ja melko vähän vaihtelevan sisälämpötilan ansiosta. Tämä koko rakennus on täynnä railoja, ja tuohon seinässä olevaan railoon loukkasin kynteni kun liu'utin kättäni seinässä ja kynsi tökkäsi kiinni.

Nyt joudun muuttamaan tästä kämpästä, mutta onneksi huone on varattuna samasta kerroksesta. On se silti melko ankeaa muuttaa kuukauden vuoksi, kun kaikki tavarani ovat täällä aivan levällään.