29.5.2015

Voi nyt perkele sentään


Puolueet olivat ennen vaaleja vahvasti sitä mieltä, että koulutuksesta ei säästetä. Toisin kuitenkin kävi, mutta jännä juttu on tosiaan, että miten päätös on syntynyt, kun kaikki kolme hallituspuoluetta olivat koulutusleikkureita vastaan. Kuka käänsi kurssin?

Uusi hallitusohjelma sisältää varsin paljon minun ja muiden korkeakouluopiskelijoiden lähitulevaisuuteen liittyviä asioita.

Korkeakouluopintoihin liittyvät toimenpiteet:
Parannetaan alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä. Tavoitteena on, että merkittävä osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatintutkinnolla. Päivitetään kelpoisuusehtoja.
Niiden vaikutukset:
Nopeuttaisi työelämään siirtymistä ja vähentäisi korkeakoulutuksen kustannuksia ja opintotukimenoja. Käytettävissä ei ole aineistoa, jonka perusteella voitaisiin arvioida kuinka paljon maisterin tutkinnon suorittaminen uudistuksen seurauksena vähenisi. Arviossa on tehty tekninen oletus, että maisterin tutkinnon suorittaminen vähenisi 20 prosentilla: yliopistoille syntyisi n. 50 M€ säästö vuositasolla, opintotukimenoista säästyisi 25 M€ ja nopeampi työmarkkinoille siirtyminen parantaisi julkisen talouden tasapainoa n. 50 M€.
Tässä on kyllä sellainen kauhuskenaario, ettei mitään rajaa. Kemistiksi valmistuminen saattaa siis pahimmassa tapauksessa jäädä minulla ja monella muulla vain haaveeksi, ja jäämme vain vajavaisin tiedoin varustetuiksi luonnontieteiden kandidaateiksi. Saa nähdä, minkälaisia kapuloita valtio laittaa rattaisiin maisteriksi valmistumisen tielle, mutta pahoin pelkään että kemisteiksi pääsevät valmistumaan vain ne, joilla siihen on varaa tai ballseja ottaa lainaa. Lainan ottaminen kahdelle maisteriksiopiskeluvuodelle on vähän riskialtista, sillä kemistien työttömyys on todellisuutta, ja niin kuin Bayerinkin esittelijäluennoitsija mainosti: kemistin paikkaa saattaa olla hakemassa "parisataa muutakin kuin sinä".

Opintotukeenkin suunnitellaan tällaista:
- Säästötavoitteena on 70 milj. euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 milj. euroa.
- Opintorahan, asumislisän ja lainan taso on oltava vähintään 1100 euroa.
- Lainahyvitys säilyy taloudellisten reunaehtojen puitteissa.
- Opintotukikuukausien määrää rajataan. Opintotuki voi olla yksi- tai useampiportainen. 
Tuo 1100 euroa on jännä. Tällähän hetkellä taso on jossain vähän yli 900:n hujakoilla. Mutta koska asiassa säästetään, niin tämä tarkoittaa isompaa lainanottoa opiskelijoille. Opintotuki lainan alaisuuteen? Valtio ei oikein enää halua, että ihmiset opiskelevat. Lähdin itse opiskelemaan kemistiksi sitä varten, kun laborantin töitä ei vain löydy tästä maasta. Ihmisiä kannustettiin aiemmin opiskelemaan, mutta nyt asia näyttää muodostuvan päinvastaiseksi.

Joka tapauksessa ei voi muuta todeta kuin että voi nyt perkele sentään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti